Parhaat kamerapuhelimet haku
Tarvitsetko hyvän kamerapuhelimen? Täältä löydät yleiskatsauksen tämän hetken parhaista testatuista kamerapuhelimista. Jokaisessa niistä on erittäin hyvin arvioitu kamera. Jos valokuvaus on sinulle tärkeää, tämä on etsintöjen lähtökohta. Lue lisää
Lähes jokaisessa älypuhelimessa on nykyään yksi ja usein useampi kamera. Valmistajat yrittävät houkutella sinua megapikseleillä, korkeilla ISO-arvoilla ja useilla sensoreilla. Älä anna sen vietellä sinua. On olemassa yrityksiä, jotka testaavat kamerapuhelimia yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman objektiivisesti. DxOMark on yksi niistä. Puhelimet, joiden pisteet ovat vähintään 105, löytyvät täältä.
DxOMark
Yllä oleva lista perustuu ranskalaisen DxOMark Image Labsin tuloksiin. He ovat testanneet kameroiden sensoreita vuodesta 2008 lähtien. He antavat pistemäärän värisyvyyden, dynaamisen alueen ja hämäräsuorituskyvyn perusteella. Vuodesta 2012 lähtien DxOMark on testannut myös matkapuhelimia, ja vuodesta 2019 lähtien myös omakuvakamera pisteytetään.
DxOMarkin mittausmenetelmä ei ole kiistaton. Kuvanlaadun arviointi on osittain subjektiivista. Joitakin asioita, kuten värinkestävyyttä ja kohinaa, on helppo mitata, toisia ei. Lopulta yksi ihminen pitää tietystä kuvasta enemmän kuin toinen. Puhelinvalmistajat maksavat DxOMarkille myös siitä, että se testaa heidän tuotteitaan. Se vaikuttaa objektiivisuuteen. Yleisesti ottaen DxOMarkin pistemäärä on enemmänkin ohje kuin kova tilasto. Kaikista muista saatavilla olevista vaihtoehdoista DxOMarkin pisteet ovat yksi paremmista.
Syyskuussa 2019 DxOMark laajensi pistemääräänsä sisällyttämällä laajakulmaobjektiivin ja yötilan lopulliseen arviointiin. Tämän seurauksena joidenkin puhelimien pisteet muuttuivat. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun DxOMark muuttaa testisuunnitelmaansa. Se muuttui myös vuonna 2017, jolloin se alkoi arvioida bokehia (muotokuvatila), zoomin laatua ja hämäräkuvauksen suorituskykyä.
Kamerapuhelimen historia
Kamerapuhelinten trendi on lähtöisin Japanista. On epäilyksiä siitä, kuka tarkalleen ottaen julkaisi ensimmäisen kamerapuhelimen, mutta luultavasti kunnia kuuluu Sharpille. Ei ole epäilystäkään siitä, kuka lähetti ensimmäisen valokuvan puhelimella. Se oli ranskalainen Philippe Kahn. Hän lähetti kuvan vastasyntyneestä tyttärestään perheelleen ja ystävilleen 11. kesäkuuta 1997. Hän käytti kannettavaan tietokoneeseensa ja matkapuhelimeensa liitettyä digikameraa, jota varten hän oli kirjoittanut oman ohjelmiston. Osittain toimiville kännykkäkameroille näytti olevan valtava tarve. Vuonna 2003 kamerakännyköitä myytiin enemmän kuin yksittäisiä digitaalikameroita. Kaksi vuotta myöhemmin Nokiasta tulisi maailman suurin kameravalmistaja.
Megapikselikilpailu
Kun lähes jokaisella puhelinvalmistajalla oli valikoimissaan kamerapuhelin, alkoi kuuluisa megapikselikilpailu. Väitettiin, että useammalla megapikselillä saataisiin parempi kuva. Onnistuttiin laittamaan yhä useamman megapikselin kennoja ohuisiin puhelimiin Nokian ollessa ehdoton kohokohta vuonna 2012, kun se esitteli 808 PureView -puhelimen. Siinä oli 41 megapikselin kamera.
Vaikka mallista näyttää tulleen megapikselikilpailun järjettömyyden symboli, PureView edusti kuitenkin aivan toisenlaista filosofiaa. Nimittäin suuremman, enemmän valoa vangitsevan kennon ja ylikuvantamisen soveltamista. Usean pikselin informaatiota käytetään yhden superpikselin luomiseen. Tekniikoita, jotka muut valmistajat omaksuisivat vasta vuosia myöhemmin.
ISO, suljinaika ja aukko
Kaikki valokuvausta opiskelleet ovat törmänneet sellaisiin termeihin kuin ISO, suljinaika ja aukko. Kovakuntoiset valokuvaajat tekevät nämä asiat mieluiten itse, vaikka automaattitila on viime vuosina tullut yhä paremmaksi ja siksi valtavan suosituksi. Lähinnä Apple ja iPhone ovat tehneet automaattitilasta taidetta. Vuosiin ei ollut edes mahdollisuutta säätää asetuksia manuaalisesti.
ISO-arvo
Niiden, jotka haluavat hallita kuviaan täysin, on tiedettävä kolme asiaa: ISO-arvo, suljinaika ja aukko. Se on valokuvaajien pyhä kolme ykköstä; valotuskolmio. Kun tiedät jotain näistä kolmesta asiasta, ymmärrät, miksi kuvat näyttävät sellaisilta kuin ne ovat. ISO-arvo viittaa kennon filmiherkkyyteen. Mitä suurempi tämä luku on, sitä valoherkempi . Korkealla ISO-arvolla on hintansa; siihen liittyy kohinaa ja otoksista tulee rakeisempia. Älä siis anna erittäin korkeiden ISO-arvojen houkutella ostoksia tehdessäsi. Useimmissa kamerapuhelimissa voit asettaa ISO-arvon itse manuaalitilassa.
Lähiaika
Suljinaika tai valotusaika on aika, jonka kenno altistuu valolle. Tuon kennon edessä on suljin, joka aukeaa lyhyeksi aikaa ja sulkeutuu sitten uudelleen. Jos tämä tapahtuu nopeasti, kenno saa vähemmän valoa kuin jos valitset hitaan suljinnopeuden. Yleensä puhutaan sekunnin murto-osista. Lyhyet suljinajat ovat ihanteellisia nopeasti liikkuville kohteille, kuten urheilukuvaukseen. Pitkillä, useiden sekuntien tai jopa minuuttien suljinajoilla kuvaat tähtitaivasta. Käytä jalustaa, koska kuvauksessa ei saa olla minkäänlaista liikettä. Erityisesti suljinajalla leikittelemällä voit saada luovia otoksia, esimerkiksi liikenteen valoraidoista tai virtaavan puron liikkuvasta vedestä.
Aukko
Kolmas kohta on aukko, jota kutsutaan myös aukoksi. Aukko on samanlainen kuin silmän iiris ja se ilmaistaan niin sanotulla f-lukuna. Se kertoo jotain aukon aukosta. Mitä pienempi luku, sitä suurempi aukko ja sitä enemmän valoa pääsee kennolle. Alhaista aukkoa käytetään hämärässä, suurta aukkoa päivällä, kun valoa on riittävästi. Aukon avulla voit myös säätää syväterävyyttä. Osat voivat olla teräviä tai eivät, esim. tausta ei ole ja etuala on.
